Tamturbon tavoitteet

Tamturbon tavoitteena on kasvaa eksponentiaalisesti ja saavuttaa merkittävä asema maailmanmarkkinoilla.

Tehdaskehityksen kanssa tehdyn yhteistyön lähtökohtana oli ottaa selvää mitkä toimenpiteet mahdollistavat maksimivolyymin nykyresursseista ja tuotannon moninkertaistamisen uusissa tiloissa.

Miten saadaan tuotannosta puristettua lisää kompressoreita läpi?

Lähtökohta

Paineilman tuottamiseen kuluu sähköä maailmassa valtavia määriä. Tamturbo pyrkii valmistamaan hyötysuhteeltaan mahdollisimman tehokkaita, energiaa säästäviä ja öljyttömiä kompressoreita. Vastaavaa innovatiivista teknologiaa hyödyntävät toistaiseksi vain harvat kompressorivalmistajat koko maailmassa.

Tamturbon kasvun esteeksi olivat muodostuneet nopea kasvu pienissä tuotantotiloissa ja manuaalista työtä vaativat järjestelmät.

Kompressorin valmistaminen kestää Tamturbolla perinteisesti noin neljä viikkoa. Lähdettiin ottamaan selvää mitä ratkaisuja löytyy tuon neljän viikon puolittamiseen.

20 vuoden kokemus teollisten järjestelmien tehostamisessa ja aikaisempi yhteistyö laatu- ja ympäristöjärjestelmien kehityksessä teki Tehdaskehityksestä tähän loogisen kumppanin.

Ratkaisu

Merkittäviä tuotannollisia investointeja varten selvitettiin perusteellisesti kuinka paljon tuotteita on mahdollista saada nykyisestä tuotantotilasta läpi ja mitkä ovat kasvun mahdollistavat selkeät, seuraavat askeleet.

Tutkimustyötä varten perustetussa tiimissä olivat mukana mm: Antti Kaura (Tamturbon COO), Hans Syväjärvi (vastuukonsultti, Tehdaskehitys) ja Otto Karppinen (diplomityöntekijä, Tampereen Teknillinen Yliopisto).

Otto Karppisen ansiokas diplomityö muodosti tutkimuksen tieteellisen perustan. Tehdaskehityksen Hansin rooli oli kartoittaa projektin kokonaisuus ja toimia diplomityön sparraajana.

Hans suunnitteli projektin, laittoi sen liikkeelle ja toimi valvojana. Otto teki teoreettisen tutkimustyön ja sovelsi sen Tamturbon tuotantoon käytännössä toimiviksi ratkaisuiksi.

Tutkimustyö keskittyi vaiheistuksen ja kuormituksen uudelleensuunnitteluun sekä layoutin optimointiin.

Selvitettiin todella tarkkaan mikä on lyhin aikajakso, jossa kompressorin teko on mahdollista, mihin osakokoonpanoihin tuotannon voi jakaa ja mitä työvaiheita voidaan tehdä etukäteen.

Laskentamallit kertovat mitkä pullonkaulat tulevat vastaan ja mitä pitää ratkaista kasvun tieltä.

Tutkimus antaa arvokasta pohjatietoa ja ymmärrystä tuotannonohjauksen kehittämiseen. Nyt tiedetään miten saada enemmän tuotetta läpi samoista resursseista ja mihin investoida, jotta kasvu on mahdollista.

Saadut hyödyt

• Kompressorin kokoonpano vaiheistettu ja aikataulutettu tarkasti
• Osakokoonpanot mahdollistavat tasaisen kuormituksen ja joustavan aikataulutuksen
• Teoreettinen läpimenoaika testatusti puolittunut
• Tuotannolliset pullonkaulat ennakoidaan ja resursoidaan kuormitusta vastaavasti
• Investointipäätösten teko on huomattavasti helpompaa kun tukena on tutkimustietoa
• Syvempi ymmärrys tuotantojärjestelmästä mahdollistaa tarpeita vastaavan tuotannonohjausohjelmiston kehityksen, tuotannon siirtämisen isompiin tiloihin ja vähintään 10x skaalautumisen